Näihin seikkoihin meillä keskitytään käyttöliittymän suunnittelussa

Hyvä käyttöliittymä tekee oikeasta toiminnasta luontevaa

Teollisuuden käyttöliittymän ei tarvitse tuntua vaikealta, vaikka sen taustalla oleva kone tai prosessi olisi monimutkainen. Helppokäyttöinen käyttöliittymä näyttää oikean tiedon oikeaan aikaan ja ohjaa käyttäjää etenemään työtehtävän mukaisesti. Samalla se ehkäisee virheellisiä valintoja ja vähentää tarvetta tulkita järjestelmän sisäistä logiikkaa. Hyvä HMI- tai SCADA-suunnittelu yhdistää käyttäjän työn, ohjelmiston ja fyysisen prosessin yhdeksi ymmärrettäväksi kokonaisuudeksi.

Näkymärakenne rakentuu käyttäjän tehtävien ympärille

Aloitetaan siitä, mitä käyttäjän pitää saada aikaan, eikä siitä, mitä kaikkea järjestelmä pystyy näyttämään. Käynnistys, tuotannon seuranta, asetusten muuttaminen ja häiriöiden selvittäminen vaativat erilaisia tietoja sekä toimintoja. Kun yleisnäkymä kertoo prosessin tilanteen nopeasti ja tarkemmat tiedot löytyvät loogisesti sen alta, käyttäjän ei tarvitse etsiä tarvitsemaansa useasta paikasta. Käyttöliittymä palvelee silloin todellisia työvaiheita eikä pakota käyttäjää mukautumaan ohjelmiston sisäiseen rakenteeseen.

Selkeä rakenne etenee kokonaisuudesta yksityiskohtiin ja pitää usein tarvittavat toiminnot helposti saatavilla. Harvemmin käytetyt asetukset voidaan sijoittaa syvemmälle ilman, että tärkeä tieto katoaa näkyvistä. Tricycle Softwaren käyttöliittymien ja automaatiojärjestelmien integraatioiden suunnittelussa lähtökohtana on tehdä monimutkaisestakin järjestelmästä ymmärrettävä.

Ymmärrettävä terminologia vähentää tulkinnan tarvetta

Käyttöliittymässä käytettävien sanojen pitää vastata tuotannon tuttua kieltä. Ohjelmiston sisäiset muuttujanimet, tekniset lyhenteet tai epäselvät käännökset eivät auta käyttäjää tekemään oikeaa päätöstä. Painikkeen tulisi kertoa yksiselitteisesti, mitä sen valitseminen tekee, ja hälytyksen pitäisi kuvata tapahtuma sekä tarvittava jatkotoimi. Johdonmukainen terminologia helpottaa myös perehdytystä ja vähentää käyttäjäkohtaisten tulkintojen syntymistä.

Olennaisen tiedon priorisointi voidaan tarkistaa neljällä käytännön kysymyksellä:

1. Näkeekö käyttäjä yhdellä silmäyksellä, onko prosessi normaalissa tilassa?
2. Erottuvatko poikkeamat ilman, että koko näkymä vilkkuu tai vaihtaa väriä?
3. Kertooko hälytys, mitä tapahtui ja missä ongelma sijaitsee?
4. Ovatko käyttäjän seuraavat sallitut toiminnot helposti ymmärrettävissä?

Näillä kysymyksillä käyttöliittymästä voidaan karsia visuaalista kohinaa ilman, että tarpeellista tietoa menetetään. Tavoitteena ei ole mahdollisimman pelkistetty näkymä, vaan työtehtävään sopiva määrä tietoa.

Johdonmukainen navigointi tekee käytöstä ennakoitavaa

Käyttäjän pitäisi tietää jokaisessa näkymässä, missä hän on ja miten hän pääsee takaisin ylemmälle tasolle. Navigoinnin painikkeiden, symbolien ja sijaintien tulee pysyä samoina koko käyttöliittymässä. Jos paluupainike vaihtaa paikkaa tai samanlainen kuvake tarkoittaa eri näkymissä eri asiaa, käyttäjä joutuu opettelemaan järjestelmän logiikkaa työn tekemisen sijaan. Ennakoitava navigointi vähentää turhia valintoja ja nopeuttaa toimintaa etenkin häiriötilanteissa.

Myös käyttöoikeudet kannattaa huomioida näkymärakenteessa selkeästi. Käyttäjälle voidaan näyttää hänen tehtävänsä kannalta tarpeelliset toiminnot, kun taas huoltoon tai asetuksiin liittyvät muutokset rajataan niille määritellyille käyttäjille. Estetty toiminto on hyvä esittää ymmärrettävästi sen sijaan, että käyttäjä jätetään arvaamaan, miksi komento ei toteudu. Näin käyttöliittymä tukee hallittua toimintaa myös GMP-ympäristöissä, joissa dokumentoidut toimintatavat ja selkeä käyttö ovat erityisen tärkeitä.

Ohjelmiston ja koneen pitää toimia yhtenä kokonaisuutena

Helppokäyttöisyys ei synny pelkästään siisteistä näkymistä, sillä käyttöliittymän on vastattava koneen tai prosessin todellista toimintaa. Painalluksen seurauksen pitää olla ennakoitava, tilatietojen ajantasaisia ja estojen syiden käyttäjälle ymmärrettäviä. Jos kone ei voi suorittaa komentoa, ohjelmiston pitäisi kertoa siihen selkeä syy ja ohjata kohti ratkaisua. Käyttäjää ei jätetä arvailemaan, mitä kone seuraavaksi haluaa. Tämä edellyttää käyttöliittymän, ohjauslogiikan ja mekaniikan suunnittelua yhteensopivaksi kokonaisuudeksi.

Toimiva PLC-ohjelmointi antaa käyttöliittymälle luotettavat tilatiedot ja hallitut toimintamallit. Käyttöliittymä puolestaan tekee automaation toiminnasta käyttäjälle näkyvää ja ymmärrettävää. Kun nämä osa-alueet suunnitellaan yhdessä, ohjelmisto voi estää virheellisiä toimintajärjestyksiä, tukea häiriöiden selvittämistä ja helpottaa päivittäistä tuotantoa. Helppokäyttöinen teollisuuden käyttöliittymä ei siis ole vain ulkoasu, vaan olennainen osa koneen sujuvaa, hallittua ja luotettavaa käyttöä.